Yhdysvallat ja Israel Euroopan suurimmat uhat
Suomalaiset kokevat Yhdysvallat suurimmaksi uhkaksi omalle
kansakunnalleen. Israel oli uhkalistalla toisena.
EU:n komissio julkaisi 3.11.2003 eurobarometri -mielipidekyselyn, jossa
kysyttiin mikä valtio on suurin uhka maailmanrauhalle. Suomalaiset vastaajat
nimesivät suurimmaksi uhkaksi Yhdysvallat. Toisena listalla oli Israel.
EU-maiden kansalaisten enemmistö piti – Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta –
Israelia suurimpana uhkana rauhalle maailmassa jättäen Yhdysvallat listalla
keskimäärin toiseksi.
Usa ja Israel arvostelivat EU-kyselyä voimakkaasti.
Yhdysvaltain maailman täydelliseen hallintaan tähtäävien pyrkimysten
tavoitteena on myös avaruuden militarisointi. Yhdysvallat aikoo sijoittaa
avaruuteen pitkälle kehittynyttä teknologiaa tukemaan sotajoukkojaan maalla,
merellä ja ilmassa. Politiikkaan kuuluu myös se, että muita maita estetään
tekemästä samoin. (lähde: The Project for the New American Century)
Kirjalilija-kolumnisti Kalle Isokallio kuvasi tätä talouden kolonisaatiota jo
joitakin vuosia sitten:
- Suomalaistenkin poliitikkojen tulisikin seurata, miten trendit maailmalla
muuttuvat. Chicagon koulukunnan oppi palveluiden yksityistämisen autuudesta
luotiin kaksikymmentä vuotta sitten, jotta amerikkalaisille rahoitusyhtiöille
syntyisi uusia tuottoisia sijoituskohteita. Monen pienen maan
kansallisvarallisuus siirrettiinkin alihintaan sijoittajille. Nyt kun
alihinnoitteluun ei suostu enää kuin Suomi, yksityistäminen on menossa pois
muodista. Tavaramarkkinoiden täydellinen vapautus taas luotiin siksi, että
amerikkalaisille tuotteille avautuisi markkinat kehittyviin maihin.
Kesäkuussa 2009 Jekaterinburgissa, Venäjällä oli maailman johtajien
huippukokous. Paikalla olivat mm. Kiinan presidentti Hu Jintao,
Venäjän Dmitri Medvedev ja huippujohtajia SCO:sta, kuuden
kansan Shanghai Cooperation organisaatiosta (Kiina, Venäjä, Kazakhstan,
Kyrgyzstan, Tajikistan ja Uzbekistan). Kokouksessa otettiin ensimmäinen
muodollinen askel dollarin korvaamiseksi maailman valuuttavarantona.
Jos hanke onnistuu, dollarin arvo tulee alas ja tuonnin kustannukset, kuten
öljy, kallistuvat. USA ei enää kykene jatkamaan militanttioperaatioitaan.
Lisäksi Kiina on neuvotellut Brasilian ja Malesian kanssa mahdollisuudesta
hoitaa kauppavaihto tulevaisuudessa Kiinan yuanilla. Venäjä on ilmoittanut
alkavansa vaihdon ruplilla ja paikallisilla valuutoilla. Lisäksi Venäjä, Kiina,
Intia, Pakistan ja Iran ovat moudostamassa sotilaallis-taloudellista liittoa
pakottaakseen USAn ulos Euraasiasta.
Ex-presidentti Mihail Gorbatshov puolestaan puhui samasta
asiasta vuonna 2006. Hänen mukaansa 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä
romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon, mahdollistivat
Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä
köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.
- Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon
aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa
länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa, ja jo tuolloin venäläisille
heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.
- On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden
kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti. (lähde: Sergei
Glazyev Genocide: Russia and the New World Order)
Vuoden 2010 kesäkuun alussa YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi neljännellä
kierroksella laajoja sanktioita Iranin islamistista tasavaltaa vastaan. Sanktiot
sisältävät laajennetun asesaarron ja kovempia talouspakotteita.
Ironista on, että tämä päätös hyväksyttiin vain muutaman päivän kuluttua
siitä, kun neuvosto oli suoraan hylännyt ehdotuksen paheksua Israelia sen
osuudesta Gaza Freedom Flotilla -alusta vastaan tehdystä iskusta
kansainvälisillä vesillä.
USAn painostuksesta Kiina ja Venäjä ovat tukeneet turvallisuusneuvoston
rankaisujärjestelmää, omaksi haitakseen asti.
Heidän päätöksensä neuvostossa heikentää Venäjän ja Kiinan omaa sotilaallista
liittoutuneisuutta Shangain yhteistyöjärjestössä (SCO), jossa Iranilla on
tarkkailijan asema. Turvallisuusneuvoston päätös jäädyttää Kiinan ja Venäjän
Iranin kanssa solmimat keskinäisen sotilaallisen yhteistyön ja kauppasopimukset.
Sillä on vakavia jälkiseurauksia Iranin ilmapuolustusjärjestelmiin, mikä
osittain on riippuvainen venäläisestä teknologiasta ja ammattitaidosta.
Turvallisuusneuvoston päätös näyttää käytännössä vihreää valoa sotaa Irania
vastaan.
Seuraukset ovat maailmanlaajuiset, niin taloudellisesti, poliittisesti kuin
sotilaallisestikin.
